Eilisen elokuvan jälkeen katsoin vielä Ilman johtolankaa- ja menin nukkumaan. Nukuin kaksitoista tuntia nähden mitä omituisempia unia, muunmuassa sen, että isovanhempani muuttivat riviotaloon ja että repäisin huoneeni oven saranoiltaan, kun pelkäsin jonkun tunkevan kätensä sieltä. Aamulla oli kurkku kipeä ja hiukset sojottivat mikä minnekkin suuntaan - sekä edessä häämötti ankean harmaa siivouspäivä.

Nyt kuitenkin tuntuu jo ihan normaalilta. Sain viime yönä tasattua vähän univelkoja, vaikka kuuden jälkeen nukuinkin aika levottomasti. Kehittelin myös patonkien ohjeen, jota voisin varmaankin testata tänään - minä sitten tykkään leipomisesta. Sitäpaitsi ensi viikon kouluttomuus keventää mieltä entistä enemmän, ja tällä hetkellä en enää jaksakkaan stressata mistään. En edes virkkaustyöstäni tai kahdesta, yli kolmesataa sivuisesta kirjasta, jotka minun pitäisi lukea seuraavan kolmen viikon aikana. Olen muutenkin ollut viime aikoina hermostunut, mutta pistetään syysmasennuksen ja stressin piikkiin.
Taidan muuten jakaa vuoteni viiteen jaksoon, joista neljä ensimmäistä menee koulujaksojen mukaan ja viides on kesäloma, "vapaapäivä". Ensimmäinen päivä vuodestani on nyt mennyt, ja syysloma on aikahyppy, jonka aikana pyrin pitämään kalenterini tyhjänä ja päiväkirjani sivut täysinä.